Kryptovaluutta on siis digitaalista valuuttaa, joka perustuu kryptografiaan eli salaukseen lohkoketjuteknologian avulla. Kryptovaluutat (suurin osa niistä) toimivat hajautetusti ilman, että mikään valtio, taho tai (keskus)pankki hallitsisi niitä. Kryptovaluutat olivat alussa pienen piirin koodausprojekteja, joista on syntynyt vuosien saatossa isoja massoja liikuttavia vaihtoehtoja perinteisille keskupankkien hallitsemille valuutoille. Virtuaalivaluutat ovat maailmanlaajuinen ilmiö, eli ne toimivat ympäri maailmaa, kuten esimerkiksi Bitcoin, jota voi käyttää maksuvälineenä lähes missä päin maailmaa tahansa. Virtuaalivaluutan arvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan, ja valuuttaa voi ostaa erilaisilla markkinapaikoilla, jotka muistuttavat "normaalia pörssiä". Suomalainen bitcoin -markkinapaikka on Coinmotion. Eurrooppalaisista suosituin lienee Kraken, jossa voi käydä kauppaa monella muullakin virtuaalivaluutalla kuin pelkästään Bitcoinilla.
Virtuaalivaluuttoja on olemassa tätä nykyä jo yli tuhat. Markkina-arvoltaan suurin on ylivoimaisesti Bitcoin. Seuraavat viisi suurinta kryptovaluuttaa markkina-arvolla mitattuna suurimmasta pienimpään ovat Ethereum, Bitcoin cash, Ripple, Dash sekä Litecoin (tilanne Joulukuussa 2017). Eri kryptovaluutoilla on eroavaisuuksia esimerkiksi tekniikassa, "omistusportaassa"/johtoyhteisössä, käyttötarkoituksissa sekä määrissä. Periaatteessa kuka vain voi perustaa uuden kryptovaluutan.
Monen virtuaalivaluutan, etupäässä Bitcoinin, arvo on kasvanut hurjasti viime vuosina, erityisesti vuonna 2017. Virtuaalivaluuttoihin on virrannut viime vuosina paljon spekulatiivista rahaa, ja moni puhuukin sijoituskuplan mahdollisuudesta. Top-100 kryptovaluuttojen "kurssit" ja markkina-arvot
Joitakin kryptovaluuttoja, kuten esimerkiksi Bitcoinia, voi olla olemassa vain rajallinen määrä. Bitcoineja tulee ikinä olemaan olemassa maksimissaan 21 miljoonaa kappaletta, vuoden 2017 alussa noin 16 miljoonaa bitcoinia oli "louhittu"/kerätty/jo olemassa. Muutama miljoona olemassa olevista 16:sta miljoonasta bitcoinista on kadoksissa. Bitcoinien "louhiminen" hidastuu sitä mukaa kun jo louhittujen Bitcoinien määrä nousee, mikä tarkoittaa sitä, että louhiminen on hitaampaa ja vaatii enemmän laskentatehoa tietokoneilta. Kryptovaluuttojen louhiminen vie myös runsaasti sähköä, joten se ei Suomessa ole kannattavaa (ainakaan Bitcoinin osalta) kalliin sähkön vuoksi. Kryptovaluuttojen rajallisuutta on pidetty yhtenä argumenttina sen kysynnän ja hinnan kasvun takana. Jotkin kryptovaluutat, kuten Bitcoinit, voidaan jakaa myös "sentteihin" (10^-8 asti) eli pienimpiin osiin, joten niillä maksaminen ei siinä mielessä muodostu ongelmaksi.
Kryptovaluuttojen heikkoudet
- Kryptovaluutoja voi käyttää maksuvälineenä vielä aika harvassa paikassa, vaikka yhä useampi yritys hyväksyy kryptovaluuttoja maksuvälineinä
- Suuri volatiliteetti eli arvonvaihtelu vaikeuttaa hinnoittelua
- Louhinnan epäekologisuus
- Transktioiden hitaus (Bitcoin)
Kryptovaluuttojen vahvuudet
- Riippumattomuus pankeista ja rahoituslaitoksista
- Mikään hallitus, keskuspankki tai muukaan taho ei voi "painaa lisää" suurimpia kryptovaluuttoja, eli virtuaalivaluuttojen hinnat muodostuvat täysin markkinaehtoisesti
-Transaktiokustannuksia ei ole, joten rahaliikenteestä ei makseta "välimiehelle" turhia
-Suuri potentiaali "vaihtoehtona" perinteisille valuutoille sekä sijoituskohteille ("digitaalinen kulta")
-Lohkoketjuteknologiaa hyödyntäen voidaan kehitellä myös muita ominaisuuksia virtuaalivaluuttojen ympärille (esimerkkinä Ethereum)
Jos Bitcoin sekä lohkoketjuteknologia kiinnostavat, suosittelen kuuntelemaan tämän podcastin: https://blogi.nordnet.fi/rahapodi-jakso-81-mika-bitcoin/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti